TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET (MSD) OVAT VAMMOJA JA SAIRAUKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT IHMISKEHON LIIKKEISIIN TAI TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖÖN JA JOTKA LUOKITELLAAN NISKAN, HARTIOIDEN, KÄSIEN, RANTEIDEN JA SELÄN SAIRAUKSIKSI.

Näiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyys hammaslääkäreiden, hammaslääketieteen opiskelijoiden ja suuhygienistien keskuudessa voi vaihdella 64-93 %:n välillä^. 1 Kaikista suun terveydenhuollon ammattilaisista eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivät suuhygienistit^.1

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikuttavat hammaslääkäreihin, ja ne ovat usein yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi he jäävät varhaiseläkkeelle^.2

Työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikuttavat lihaksiin, hermoihin, verisuoniin, nivelsiteisiin, niveliin ja jänteisiin. Useimmat WRMSD-taudit kehittyvät ajan myötä, ja ne voivat edetä lievistä häiriöistä vakaviin. Nämä häiriöt ovat harvoin hengenvaarallisia, mutta ne heikentävät huomattavan osan aikuisväestöstä elämänlaatua^.3

• Liiallinen voimankäyttö
• Liikkeiden liiallinen toistaminen
• Epäsopivat asennot tai tukemattomat asennot
• Staattiset asennot tai asennot, joita työntekijä joutuu pitämään pitkiä aikoja; puristus, joka voi keskittää voiman pienille kehon alueille.
• Riittämätön palautumisaika, joka johtuu ylityöstä, taukojen puutteesta ja tehtävien vaihtelun puutteesta.
• Liiallinen tärinä, yleensä tärisevistä hammaslääketieteellisistä työkaluista/porakoneista, joka voi vähentää verenkiertoa, vahingoittaa hermoja ja edistää lihasväsymystä.

KÄSINEIDEN PITÄMISEN FYSIKAALISET VAIKUTUKSET

Lisääntynyt paksuus, vähentynyt elastisuus ja sitä seuraava jäykkyys voivat aiheuttaa hammaslääkäreiden käsien väsymistä ja mahdollisia luusto- ja liikuntaelinten vammoja, kun näitä käsineitä käytetään pitkiä aikoja lisääntymisen vuoksi:

• Lihasten toiminta
• Ranteen poikkeama ja samalla käden otteen voimakkuuden väheneminen.
• Kyynärvarren vääntövoima
• Kosketusherkkyys

ERGONOMIAN JA LÄÄKINTÄKÄSINEIDEN KEHITYS

Uudet innovatiiviset ergonomisesti suunnitellut ja sertifioidut käsinelaiteratkaisut ovat todistetusti vähentäneet lihasten rasitusta ja parantaneet lihasten suorituskykyä kädessä, ranteessa ja käsivarressa. Ne voivat minimoida loukkaantumisriskin, täyttää lainsäädännön vaatimukset, parantaa käytännön suorituskykyä ja lisätä turvallisuutta. Helppo käsivammojen ennaltaehkäisystrategia toteuttaa!

Katso AnsellCARES Partners in Protection -webinaari, Mind Your Body - Preserve Your Career: Ergonomian merkitys hammaslääketieteessä, kirjoittanut Mary Govoni. Maryllä on yli 50 vuoden kokemus hammaslääketieteestä sertifioituna hammaslääkäriassistenttina ja rekisteröitynä hammashygienistinä, ja hänellä on sekä kliinistä että hallinnollista kokemusta yleis- ja erikoishammaslääkärin vastaanotoilta.

Lataa koko InTouch-uutiskirje ergonomiasta hammaslääketieteessä, jonka on kirjoittanut Patty Taylor RN, BA, joka on kliininen konsultti lääkinnällisten laitteiden alalla. Patty on ollut aktiivinen jäsen ammatillisissa yhdistyksissä ja verkostoitumisryhmissä yli 30 vuoden ajan, ja hän on keskittynyt perioperatiiviseen hoitotyöhön, infektioiden torjuntaan, liiketoiminnan kehittämiseen, markkinointiin ja koulutukseen.

<sup>VIITTEET:
1. Goodchild J. Musculoskeletal Disorders in Clinical Dentistry: Miten teknologia voi suojata hammaslääkäritiimiäsi. Hammaslääketiede tänään. Huhtikuu 2019. www.dentistrytoday.com/musculoskeletal-disorders-in-clinical-dentistry-how-technology-can-safeguard-your-dental-team/
2. Gupta A, Bhat M, Bansal N, Gupta G. Ergonomists in Dentistry. Int J Clin Pediatr Dent 2014:1(1):30.
3. Valachi B. Kivun ylivoimainen hallinta: Käden ja ranteen kipuoireyhtymien ehkäisy hammaslääkäreillä. Vertaisarvioitu julkaisu. https://dentalacademyofce.com/courses/1878/pdf/handandwristpain.pdf.
4. Khanagar S, Rajanna V, Naik S, Jathanna VR, Kini PV, Reddy S. An Insight to Ergonomics in Dental Practice. I J Pre Clin Dent Res 2014;1(2): 35-40.
5. Dianat I, Haslegrave M, Stedmon A. Pihtien käyttö kokoonpanotöissä: Lyhyen ja pitkän tehtävän keston vaikutukset käsineiden suorituskykyyn sekä subjektiiviset arviot epämukavuudesta ja työkalujen käsittelyn helppoudesta. Sovellettu ergonomia 2012; 43(2):413-423.</sup>