VALITSE MAA / ALUE

Miksi hammaslääketieteen alalla toimivien tulisi huolehtia käsistään

Työperäiset ihosairaudet ovat yleisiä sairauksia terveydenhuollon työntekijöiden parissa, ja näistä erityisesti kosketusihottuma kattaa 90–95 % kaikista työperäisten ihotautien tapauksista.1 Kosketusihottumaa on olemassa kahta päätyyppiä: ärsytysihottuma ja allerginen kosketusihottuma.

Ärsytysihottumaan ei liity immuunivastetta ja se on ihoon vaikuttava tila eikä se näin ollen ole allergia.2 Allerginen kosketusihottuma taas on T-soluvälitteinen allerginen reaktio, jota usein kuvataan tyypin IV kemikaaliallergiaksi ja esiintyy tunnusomaisesti reaktiona kemiallisille jäämille altistuttaessa.2

Allergisen kosketusihottuman tavallisiin aiheuttajiin kuuluvat kumissa, nahassa ja väriaineissa käytetyt kemikaalit. Yli 4 000 kemikaalia on tunnistettu kosketusallergiaa aiheuttaviksi aineiksi.3 Boudinar ym. (2021) toteavat raportissaan, että "hammaslääketieteen työntekijät, eli hammaslääkärit sekä hammashoitajat, hygienistit ja teknikot, altistuvat päivittäin lukuisille työperäistä allergiaa aiheuttaville aineille"4

"Joka kolmas hammaslääkäri ilmoitti käsi-ihottumaoireista Uudessa-Seelannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Queenslandissa, Australiassa5"


Säännöllinen käsineiden käyttö on aiheuttanut työperäisiä kosketusihottumia tai haitallisia ihosairauksia terveydenhuollon työntekijöille. Näihin kuuluvat allergiat ja muut herkkyydet eikä niiden aiheuttajia kovinkaan usein tiedetä.

Kumin kemialliset kiihdyttimet ovat yleisimpiä allergiaa aiheuttavia aineita, jotka aiheuttavat työperäisiä allergisia kosketusihottumia terveydenhuollon työntekijöille, ja niitä esiintyy sekä luonnonkumilateksikäsineissä että synteettisissä käsineissä, kuten polyisopreeni-, neopreeni- ja nitriilikäsineissä. Kiihdyttimien tehtävänä on katalysoida rikin ristisidosreaktiota sekä luonnonkumilateksikäsineissä että synteettisissä käsineissä kalvon vahvuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Valmis tuote saattaa kuitenkin sisältää pieniä määriä kemiallisia kiihdyttimiä. Monet näistä tavanomaisista kiihdyttimistä ovat molekyylikooltaan pieniä, joten niiden liukoisuus kalvoon on pieni, jonka vuoksi ne ajan myötä nousevat käsineen pintaan ja aiheuttavat suuremman riskin viivästyneille allergisille reaktioille.

"Yhdistyneessä kuningaskunnassa hammaslääkärien parissa tehdyssä tutkimuksessa, joka koski herkkyysreaktioita käsineille, havaittiin, että useimpia reaktioita voidaan hoitaa itselääkityksellä, lääkärin määräämillä lääkkeillä ja/tai käyttämällä toisentyyppisiä käsineitä5"


Kumin kiihdytinkemikaalin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on ollut merkittävä työperäisen allergisen kosketusihottuman aiheuttaja jo monen vuoden ajan, erityisesti hammaslääketieteen työntekijöiden parissa.5 Käsinevalmistajat, kuten Ansell, ovat kehittäneet käsineitä, jotka valmistetaan ilman tavanomaisia kiihdytinkemikaaleja, joiden tiedetään aiheuttavan allergista kosketusihottumaa.

Ihottumaan ei ole perinteisesti kiinnitetty juurikaan huomiota suun terveydenhuollon alalla. Edistämällä tietoisuutta hammaslääketieteen ammattilaisten käsien terveyttä uhkaavista riskeistä ja arvioimalla oikeanlaisia lääketieteellisiä käsineitä voidaan entistä paremmin käsitellä ja minimoida työperäistä kosketusihottumaa hammaslääketieteen alalla.


LÄHDEVIITTEET

1. NICE National Institute for Health and Care Excellence.  Saatavilla osoitteessa https://cks.nice.org.uk/topics/dermatitis-contact/background-information/prevalence/ [haettu elokuussa 2021].
2. The National Eczema Society (2019) All About Contact Dermatitis Booklet. Saatavilla osoitteessa https://eczema.org/information-and-advice/types-of-eczema/contact-dermatitis/ [haettu kesäkuussa 2021].
3. Cao LY, Taylor JS, Sood A, Murray D, Siegel PD. Allergic Contact Dermatitis to Synthetic Rubber Gloves: Changing Trends in Patch Test Reactions to Accelerators. Arch Dermatol. 2010;146(9):1001–1007.
4. Boudinar, L. Offner, D. Jung, S. (2021) Occupational Allergies in Dentistry: A Cross-Sectional Study in a Group of French Dentists. Oral, 1, Pp: 139–152.Saatavilla osoitteessa https://doi.org/10.3390/oral1020014 {haettu elokuussa 2021}
5. Leggat, P. Kedjarune, U. Smith, D. (2007) Occupational Health Problems in Modern Dentistry: A Review. Industrial Health. 45. Pp: 611-621.


TAKAISIN ANSELLCARES-SIVULLE TILAA LISÄÄ INTOUCHILTA